Hyvä, paha siirtolaisuus

sarjakuvaVälimerestä on tulossa häpeällinen hautausmaa EU:lle, kirjoittaa Helsingin Sanomat. Tällä häpeällä lehti viittaa etenkin Italian vesillä lokakuun alussa sattuneeseen tragediaan, jossa hukkui yli 350 Eurooppaan pyrkinyttä siirtolaista. EU:n sisäasioiden komissaari, ruotsalainen Cecilia Malmström, korostaa tämänkaltaisten tapahtumien olevan osoitus Euroopan oman rajavalvonnan puutteellisuudesta. Näin ei voi tapahtua, joskin häpeän suhteen huolestuttavampaa on Euroopassa vallitsevat negatiiviset asenteet siirtolaisia ja maahanmuuttoa kohtaan.

Käsitteenä siirtolaisuus viittaa lähtökohtaisesti aina paremman elämän etsimiseen, joskin yksimielisyyttä tämän käsitteen sisällöstä ei täysin ole. Siirtolaisuus voi merkitä niin toiseen valtioon pyrkimistä kuin oman valtion sisällä tapahtuvia muuttoliikkeitä. Syitä siirtolaisuuteen voi olla monia, kuten esim. konfliktit, vaino, heikot taloudelliset mahdollisuudet, poliittinen epävarmuus tai viime kädessä jopa ilmastonmuutoksen aiheuttama elämän ylläpitämisen mahdottomuus. Tämän myötä puolestaan itse maahanmuutto käsitteenä voi sisältää mm. niin vapaaehtoista siirtolaisuutta kuin pakolaisuutta.

Kun puhutaan ulkopuolelta tulevasta siirtolaisuudesta, oli kyse sitten vapaaehtoisesta siirtolaisuudesta, pakolaisuudesta tai varsinkin maahanmuutosta yleisesti, näkemyksiä löytyy puolesta ja vastaan. Siirtolaisuus on sen moninaisessa merkityksessä niin uhka kuin mahdollisuus. Sekä Euroopalle että Euroopan ulkopuolelta tuleville siirtolaisille.

Uhkakuvien osalta siirtolaisuus tai tarkemmin siis nimenomaan Euroopan ulkopuolelta tulevat muuttovirrat voidaan nähdä muodostavan ulkoisia uhkia valtioiden turvallisuudelle. Esimerkiksi Suomen viimeisin ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko määrittelee globaalin, keskinäisriippuvaisen maailman hallitsemattomat muuttovirrat potentiaaliseksi turvallisuusuhkaksi Suomelle. Selonteon mukaan nämä muuttovirrat voivat hallitsemattomina aiheuttaa monia ongelmia mutta myös toimia katalysaattoreina muille huolenaiheille kuten nationalismin kasvulle. Ongelmia, joihin liittyvä huoli jaetaan kautta Euroopan.

Siinä missä siirtolaisuus hallitsemattomien muuttoliikkeiden muodossa voi muodostaa uhkan Suomen ja koko Euroopan turvallisuudelle, on siirtolaisuus uhka myös siirtolaisille itselleen. Uhka  vaarallisten reittivalintojen vuoksi, kuten Välimeren tapauksista voidaan huomata, tai uhka muukalaisvihana, jota tarpeettoman moni Euroopan ulkopuolelta tuleva kohtaa ”parempaan elämään” päästyään. Näiden lisäksi osa siirtolaisista on paperittomia siirtolaista, joiden asema ihmisoikeuksien näkökulmasta on erittäin heikko, sillä heitähän ei ole olemassa. Paperittomuus ja muut vaikeudet integroitua yhteiskuntaan lisäävät myös muiden ihmisoikeusrikkomusten riskiä, kuten riskiä joutua ihmiskaupan uhriksi.

Siirtolaisuus, sen positiivisessa valossa voi kuitenkin luoda mahdollisuuksia etenkin taloudellisesta ja kansainvälistymisen näkökulmasta. Monikulttuurisuus ja ymmärrys siitä, että Suomen ja Euroopan ulkopuolellakin on elämää ei ole koskaan pahe ja kotikansainvälistymisen muodossa maahanmuuttajat ovat voimavara.

Kansainvälisyyden ohella siirtolaiset diasporana voidaan nähdä yhteistyökumppanina suomalaisille yrityksille, sillä Suomessakin on paljon osaavia ja koulutettuja alunperin ulkomaalaistaustalaisia suomalaisia joilla on paljon hyödyllistä tietoa jaettavaan esim. kauppasuhteiden edistämiseksi. Tämän ohella diaspora on avainasemassa edistämään myös alkuperäisen kotimaansa kehitystä, jota tuetaan luonnollisesti myös valtioiden ja kansainvälisten organissatioiden toteuttamana kehitysyhteistyönä. Jo nyt useat perheet diasporan lähtömaissa vastaanottavat huomattavia summia vuosittain rahalähetyksinä, joskin kohdemaan kannalta nämä rahalähetykset eivät ole kestävin saati taloudellisen kasvun kannalta käyttökelpoisin ratkaisu. Tämä siksi, että siirtolaisuuden ja paremman elämän etsimisen syyt ovat usein negatiivisissa tekijöissä, eikä jätetty kotimaa ole mitä todennäköisimmin yhtä ”valmis” kehittymään kuin esim. Suomi eikä rahalähetykset useinkaan allokoidu investoinneiksi vaan ne käytetään usein päivittäiskulutukseen.

Asenteissa enemmän pahaa kuin hyvää

Mahdollisuuksista huolimatta uhkakuvat valtaavat keskustelua siirtolaisuudesta ja maahanmuuttosta enemmän kuin sen mahdollisuudet. Esim. Yhdysvalloissa ja viidessä Euroopan maassa tehty mielipidemittaus kertoo vahvan negatiivisesta sossupummisektoriin viittavasta ilmapiiristä todeten 40 prosentin vastaajista uskovan maahanmuuton tuovan enemmän ongelmia kuin hyötyjä ja yli puolen näkevän maahanmuuttajat taakkana sosiaalipalveluille.

Myös suomalaisten asenteet noudattavat pitkälti samaa linjaa, sillä EVAn tutkimus kertoo varsin varautuneesta kansasta. Suhtautuminen on edelleen pikemminkin torjuvaa kuin vastaanottavaista. Väitteisiin maahanmuuton hyödyistä suhtaudutaan yhä epäillen, oli kyse sitten maamme talouden tarpeista tai kulttuurimme kansainvälistymisestä. Vain kolmannes (32 %) helpottaisi maahanmuuttoa väestömme ikääntymisen vuoksi. Toisaalta jo miltei puolet (46 %) katsovat maahanmuuton rikastuttavan kulttuuriamme kansainvälisillä vaikutteilla.

Maahanmuuttoa koskevassa keskustelussa olisi kuitenkin hyvä muistaa, että kaikki maahanmuuttajat eivät ole esim. hätää kärsiviä yksilöitä saati sossupummeja, vaikka olisivatkin tulleet Suomeen alunperin sodan jaloista pois lähteneinä pakolaisina. Päinvastoin, OECD:n raportti viime kesältä vahvistaa aiempia tutkimuksia siitä, että maahanmuutolla on enemmän positiivisia kuin negatiivisia vaikutuksia. Etenkin yritteliäät maahanmuuttajat tuovat valtiolle enemmän kuin mitä saavat eivätkä esim. ammatti- ja varsinkaan korkeakoulututkintoa vailla olevat maahanmuuttajat maksa yhteiskunnalla yhtä paljon kuin vastaava kantaväestö. Tämä seikka ei kuitenkaan tunnu epäilijöitä hetkauttavan.

Kuva: grezen.sarjakuvablogit.com

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s