60 vuotta Unkarin kansannoususta

Vallankumoukselliset kaatavat Stalinin jättipatsaan Budapestissa lokakuussa 1956. Kuva: Wikipedia

Vallankumoukselliset kaatavat Stalinin jättipatsaan Budapestissa lokakuussa 1956.
Kuva: Wikipedia

Tänä syksynä saa Budapestin oopperatalossa maailman ensi-iltansa Einojuhani Rautavaaran ”Kaivos”-niminen ooppera. Teos pohjautuu kertomuksiin, joita Rautavaara kuuli vuoden 1956 kansannousun pakolaisilta vieraillessaan seuraavana vuonna Sveitsissä. Teoksessa nivoutuu kaksi tarinaa. Yhtäältä se kertoo romahtaneeseen kaivokseen jumittuneista työläisistä, jotka menevät lakkoon huonojen työolojen takia ja osoittavat mieltään kommunistista diktatuuria vastaan. Toisaalta se kuvastaa ihmisen kamppailua vapauden puolesta romahtaneen kaivoksen toimiessa silloisen hallinnon metaforana.  

Rautavaaran teos oli poliittisesti liian arka jopa Suomessa esitettäväksi, ja teos esitettiin ensimmäisen kerran vasta vuonna 2011 Tampereella. Tänä vuonna Budapestin ooppera juhlistaa vuoden 1956 kansannousua esittämällä teoksen oopperaversion ensimmäisenä maailmassa. Kansannousun merkkipäivä merkitsee lukuisia juhlallisuuksia ympäri Unkaria. Kansannousu muutti sosialismin historiaa ei pelkästään Unkarissa vain kautta maailman, sillä se yhtäältä vakiinnutti kylmän sodan valta-asemat mutta toisaalta avasi tien sosialismin uudelleen tulkitsemiselle, mitä myöhemmin esimerkiksi Kiina harjoitti. Kansannousu perintö määrittelee edelleen Unkarin politiikkaa, sillä se on jatkuva viittausten ja vertausten kohde maan poliittisessa keskustelussa.

Miksi ja miten 1956 tapahtui?

Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostolliitto miehitti Unkarin ja teki siitä satelliittivaltion. Tämä tarkoitti, että valtio oli itsenäinen eikä kuulunut Neuvostoliittoon, mutta sen odotettiin olevan Neuvostoliitolle myötämielinen. Satelliittivaltio oli siten itsenäinen vain nimellisesti. Sen suvereniteettia nakersi oleellisesti odotus, että valtion jokainen teko ja linjaus olisi Neuvostoliitolle mieluinen ja suotuisia.  Näin ollen silloinen kommunistipuolueen johtaja Mátyás Rákosi johti Unkaria vuosien 1945 ja 1956 välillä Stalinin ja Hruštšovin kanssa yhteistyössä. Rákosi keskitti vallan itselleen itse nimeämällään “salamitaktiikalla”, jossa puolueen sisäiset vastustajat tuhottiin yksitelleen “fasisisteista” aina maltillisiin kommunisteihin, aivan kuten salamipötkö leikataan viipale viipaleelta ohuemmaksi.

Kommunistinen hallinto oli hyvin kovaotteinen ja harjoitti Stalinin toimien kaltaisia puhdistuksia sekä talouden kollektivisaatiota, mikä taas johti materiaaliseen kurjuuteen ja köyhyyteen suuressa osassa maata. Kansalaisoikeuksia rajoitettiin merkittävästi. Sosialismin alkuvuodet olivat yleisesti tyytymättömyyden aikaa, ja Unkarin tapahtumia edeltävänä kesänä oli kapina myös Puolan Poznanissa sekä kolme vuotta aiemmin Itä-Berliinissä.  

Vuoden 1956 kansannousun puhkeamista kuvaa hyvin lämpiävä vesi, joka lopulta saavuttaa kiehumispisteensä. Tyytymättömyys vapauden rajoituksiin, vainoihin ja kurjuuteen kärjistyi lokakuun 23. päivä vuonna 1956, kun joukko opiskelijoita osoitti mieltään hallintoa vastaan. Kun eräs opiskelija tunkeutui radion rakennukseen kuuluttaakseen heidän vaatimuksensa, opiskelijat ottivat yhteen poliisin kanssa ja yksi opiskelija tapettiin. Vallankumouksen katsotaan alkaneen tästä hetkestä.

Pian mielenosoitukset ja yhteenotot levisivät laajalle Budapestiin ja ympäri Unkaria. Hallitus kaatui. Lokakuun loppuun mennessä Unkariin asetettiin uusi hallitus pääministerinään Imre Nagy ja maahan luvattiin vapaat vaalit sekä inhimillisempi hallinto. Nagy oli kommunistisen puolueen miehiä siinä missä Rákosikin, mutta hän lupasi lopettaa diktatuurin. Uusi hallitus ei kestänyt virassaan kauaa, sillä marraskuun 4. päivänä Neuvostoliiton armeija kukisti vallankumouksen verisesti. Neuvostoliiton uudella johtajalla Hruštšovilla oli tarve osoittaa, ettei Stalinin kuoleman myötä toivottua höllennettyä hallintoa olisi tulossa, vaan Neuvostoliitto aikoi pitää tiukasti kiinni intressialueistaan.

Miksi vuoden 1956 tapahtumat ovat niin merkittävät?

Vallankumous oli lyhyt ja epäonnistunut, mutta sillä oli valtava symbolinen merkitys. Se sai osakseen valtavan kansainvälisen huomion ja sympatian. Se oli myös koetinkivi kylmän sodan valta-asetelmille, sillä länsimaat ja YK harkitsivat vakavasti Unkarin tukemista ja interventiota. Lopulta tuki jäi moraaliseksi ja Neuvostoliiton annettiin harjoittaa kurinpalautusta omalla reviirillään. Valta-asetelmat vakiintuivat ja kylmän sodan pelisäännöt selvenivät. Vuoden 1968 Prahan kevät seurasi Unkarin mallia siinä, että silloinkin Neuvostoliitto puuttui nopeasti ja ankarasti tilanteeseen, eivätkä länsimaat puuttuneet asiaan.  

Huolimatta siitä, ettei Unkaria tuettu, moni länsimaalainen silti koki surua ja sympatiaa tapahtumia kohtaan. Unkarin runsas 200 000:n henkilön pakolaisjoukko oli tervetullut kautta maailman. Suurin osa löysi uuden kodin Pohjois-Amerikasta tai Britanniasta, mutta pakolaisia löytyy muualta Länsi-Euroopasta, Australiasta sekä Etelä-Amerikasta. Nämä emigranttiryhmät pitävät uusissa kotimaissaan yllä vuoden 1956 muistamista. Länsi-Euroopassa historiankirjoitus muistaa 1956:n tapahtumia osana sosialismin hajoamisprosessia, eräänlaisena varhaisena merkkinä järjestelmän kannattamuudesta. Venäjällä sen sijaan uumoillaan välillä  jopa edelleen, että CIA oli mahdollisesti tapahtumien takana.

Unkarin vallankumous oli Neuvostoliitolle nolo asia. Se sai maailman huomion kiinnittymään siihen, etteivät ihmiset olleet tyytyväisiä kommunistiseen hallintomuotoon. Järjestelmän, jonka piti olla ylivertainen kapitalismiin verrattuna, ei olisi pitänyt tuottaa kansallista, aseellista kapinaa. Neuvostoliiton intressi oli siis nopea ja tehokas kurinpalautus, mutta pitkällä tähtäimellä vastaava haluttiin estää. Unkari sai tästä syystä muihin sosialistivaltioihin verrattuna paljon myönnytyksiä vapaudessaan suhteessa Neuvostoliittoon.

Vuosi 1956 merkitsee suurta muutosta Unkarin sosialismin historiassa. Sitä seurannut János Kádárin hallinto oli huomattavasti vapaampaa ja suhteellisesti vauraampaa aikaa kuin Rákosin aikakausi. Eräänlaisia vapaan markkinatalouden muotoja alkoi ilmestyä Unkarin yhteiskuntaan. Esimerkiksi työntekijät saattoivat ansaita lisää rahaa tekemällä lisätyötä iltaisin tehtaansa tiloissa, ja jotkut saattoivat perustaa oman toiminimen tai pienyrityksen. Myös ammattiliitot voimistuivat, ja siten ruohonjuuritason kansalaistoiminta vahvistui. Hallituksen ja ihmisten välillä oli enemmän dialogia. Poliittiset tuomiot kevenivät huomattavasti 1960-luvulta lähtien.  

Tästä kommunismin muodosta käytettiin nimitystä gulassikommunismija taloustieteellisissä piireissä se tunnettiin taas markkinasosialismina. Tilanne ei ollut Neuvostoliiton kannalta optimaalinen, mutta tulevien mahdollisten hankaluuksien estämiseksi suhteellinen vapaus nähtiin järkeväksi myönnytykseksi. Taloudelliset muutokset ja kansalaisten vapauksien suhteellinen kasvu loi järjestelmän, joka teki Unkarista yhdessä Titon Jugoslavian kanssa poikkeuksen muiden sosialistimaiden joukossa. Elintaso oli muihin sosialistisiin maihin verrattuna korkeampi. Tämä huomioitiin maailmalla. Kiinan vapauttaessa markkinoitaan kiinalaiset asiantuntijat tutkivat Unkarin mallia tarkasti.

Vuoden 1956 tapahtumat olivat Unkarin sosialistiselle hallinnolle arka aihe. Vallankumoukselliset ja heidän perheensä joutuivat maksamaan tapahtumista joko hengellään, vankilatuomioilla tai hankaluuksilla esimerkiksi työnhaussa tai opiskelussa. Media ja koulujärjestelmä joko vaikenivat aiheesta tai käyttivät siitä nimitystä vastavallankumous.

Vuosi 1956 toi selviä muutoksia yhteiskuntaan, mutta itse tapahtumaa oli vaikea käsitellä. Sensuuri toimi edelleen vahvasti, mutta taiteilijat käyttivät usein mielenkiintoista symboliikkaa kiertääkseen sensuurin ja käsitelläkseen tapahtumia. Eräässä suositussa 1960-luvulla julkaistussa laulussa laulettiin: ”Jos olisin katu, olisin aina puhdas. Kylpisin joka ilta valomeressä. Jo jos koskaan panssarivaunut talloisivat minua, romahtaisin itkien.” Tämä laulu tosin vedettiin ilmestyttyään pois kaupoista ja julkaistiin uudelleen vasta vuonna 1984.

Vuoden 1956 tärkeys nyky-Unkarissa

Vuoden 1956 tapahtumat on merkittävä osa Unkarin siirtymää sosialismista demokratiaan. Kesäkuun 16. päivä vuonna 1989 Imre Nagy sekä neljä muuta vallankumouksen jälkeen teloitettua ja salaisiin hautoihin kätkettyä johtohenkilöä haudattiin uudelleen juhlallisesti Budapestin Sankareiden aukiolla. Tapahtumaa edelsi pitkä pohdinta siitä, mikä Unkarin hallinnon kanta on tapahtumiin ja voisiko sensuurin höllentyminen antaa tilaa vallankumoukseen myötämielisesti suhtautuville äänille. Tapahtumasta tuli varsinainen kansanliike, ja siihen osallistui satoja tuhansia ihmisiä. Eräs tapahtuman tärkeimmistä puheista oli silloisen oppositioliikkeen Nuorten demokraattien perustajajäsenen ja puhemiehen Viktor Orbánin puhe, jossa hän ensimmäisenä vaati julkisesti Neuvostoliiton vetäytymistä Unkarista ja vapaiden vaalien järjestämistä. Tapahtuma aloitti, tai ainakin kiihdytti, muutosten sarjaa, jossa Unkarin uusi demokraattinen hallinto astui valtaan lokakuun 23. samana vuonna. Päivälleen 33 vuotta kansannousun jälkeen.

Uusi tasavalta kunnioitti kansannousua julistamalla lokakuun 23. päivän kansallispäiväksi. Tapahtumia muistellaan rohkeuden ja kansalaisyhteiskunnan voiman osoituksena, jossa pienet joukot pystyivät suuriin muutoksiin. Tapahtumissa kuolleita muistetaan vapauden marttyyreinä. Kansannousu yhdistetään myös eräänlaiseen nuoruuden naiivin rohkeuden ihannointiin: monet kansannousun sissisotilaista olivat aseistautuneita teinipoikia. Eräs unkarilainen sanonta kuuluukin, että kansannousun sissi pelkäsi äitiään muttei Neuvostoliiton sotilaita. Vuosi 1956 merkitsee unkarilaisille sorron vastustusta ja vapauden puolustusta. Vallankumouksen kunnioitus yhdistää muuten välillä hyvin jakautuneet unkarilaiset.

Koska tapahtuma on kirjattu niin selvästi – verisestä historiastaan huolimatta – positiiviseksi tapahtumaksi kansallisessa narratiivissa, siitä on tullut myös eräänlainen vertauskohde myöhemmille poliittisille tapahtumille. Politiikkaa voidaankin kommentoida sanoen, etteivät vuoden 1956 veteraanit taistelleet tämän takia. Esimerkki vuoden 1956 analogian tärkeydestä ja sen nykyisestä relevanssista on vastikään lakkautetun oppositiolehti Népszabadságin kommentointi. Népszabadság, sanatarkasti suomennettuna “Kansanvapaus” oli nimittäin Kommunistisen Puolueen virallinen lehti, joka demokratisaation jälkeen siirtyi Kommunistisen Puolueen suoran jälkeläisen Unkarin Sosialistipuolueen omistukseen ja on ollut tähän asti Fideszin merkittävimpiä vastustajia Unkarin mediassa. Jotkut äänet sanovat, että on julkeata, ettei oppositiolehti saa ilmestyä sananvapauden puolesta taistelleen kansannousun vuosipäivänä, toiset taas iloitsevat, että kansannousun kukistaneen kommunistipuolueen entinen lehti katosi viimeinkin päiväjärjestyksestä.

Unkari juhlii vuoden 1956 kansannousun 60-vuotismuistojuhlaa kireähkössä poliittisessa ilmapiirissä: maa on jakautunut vahvaan poliittiseen eliittiin ja sitä yhä järjestäytyneemmin kritisoivaan kansalaisyhteiskuntaan. Siinä missä tapahtuman muistaminen yhdistää unkarilaisia, se voi myös jakaa kansaa. Monet ovat eri mieltä siitä, toteutuvatko nyky-Unkarissa ne aatteet, joiden puolesta vuonna 1956 taisteltiin, nimittäin poliittinen vapaus, sananvapaus ja vahva kansalaisyhteiskunta.

2 responses to “60 vuotta Unkarin kansannoususta

  1. IL”Venäjällä sen sijaan uumoillaan välillä  jopa edelleen, että CIA oli mahdollisesti tapahtumien takana.”

    CIA:n kontribuutio Unkarin kansanousuun taitanee liittyä ainoastaan Hruštšovin helmikuussa 1956 Neuvostoliiton kommunistisen puolueen 20. kongressissa pitämän Stalinin perintöä tiukasti kritisoivan puheen lähettämiseen rautaesirivun taakse Radio Free Europen välityksellä.

    Yhdysvalloilla tai CIA:lla ei ollut tuolloin minkäänlaista vakooja tms. verkostoa Unkarissa, jonka turvin he olisivat voineet olla masinoimassa unkarilaisten kansannousua.

  2. Päivitysilmoitus: Out of office, looking for frankincense and myrrh | The Ulkopolitist·

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s